Kulta, olet mulkku

Roni päätyi taas sytostaattihoidon jälkeen kuumeilun vuoksi sairaalaan. Mainittakoon heti, ettei välitöntä hätää ole, mutta yli 38 kuumeen vuoksi tuossa tilanteessa joutuu heti sairaalaan. Aina kaiken tälläisen keskellä se toisen kanssa jaettu peruskallio, jota on parisuhteen aikana rakennettu, osoittautuu erityisen tärkeäksi.

Mutta miten siitä ja kaikesta muusta tässä elämässä selviää? Meillä se suurin voimavara on huumori. Paljon huumoria. Ja lämminhenkinen ja rakastava vittuilu. Roni kuvailee vittuillessaan minulle, että hän vetää mua letistä. No mie vedän häntä sit kalsareista. Enemmän meillä kyllä on sitä letistä vetämistä - ja mie tykkään siitä.

Huumori on sellainen laji, että siinä onnistuakseen täytyy olla sellaisen ihmisen kanssa, joka on sun kanssa samalla levelillä. Muuten se on kuin huono stand up -esitys, jossa mietit eturivissä, että missäköhän kohtaa täältä voi karata eikä enää ikinä palata.

Mun ja Ronin välinen huumori on pelottavan paljon samasta maailmasta. Me jaetaan sellainen yhteys, jota ei olisi ihan heti uskonut tässä elämässä olevan. Ja harvemmin me otetaan toistemme jutuista itseemme. Meidän välinen huumori on mustaa, ajoittain pistävää ja raakaa, mutta vain ja ainoastaan kaikella rakkaudella. Me nähdään toistemme ilmeesta ja silmistä: "haista vittu, rakastan sua, senkin mulkku."

Yleensä Roni on meillä se, jolla tilannetaju on loistavaa ja hän osuu minuun mitä oivaltavimmilla tavoilla. Yhdessä vaiheessa Roni viljeli mun nukkumiskuvia. Ei siis mitään kuvia yöltä, vaan päiväsaikaan, jossa nukun joko bussissa tai perheleffahetken aikana.

Nykyisin hän vittuilee mun Instavideoista. Joko hän vastaa mun syksytakkivideoon omalla "takkivideollaan" tai kiusaa, että voinko vastata hänen viimeisimpään videoon, jos meikit ei ole naamassa tai tukka hyvin. Tai kestääkö mun ääni kaiken mörinän jälkeen. Roni siis huomautti mulle kerran, että puhun Instavideoihin hänen mielestään "kuiskien". Nyt sitten madallan ääntäni jokaisessa videossa hänen mielestään.

Vastaten hänelle kiusaan häntä meidän ikäerosta. Muistan kiittää häntä, kun hän vanhempana ihmisenä opettaa mua elämän saloihin tai ohjaan häntä, miten Spotifyssa ei tarvitse kuunnella koko albumia, että sieltä voi ladata biisin soittolistaansa.

Roni jaksaa muistuttaa eräästä lihapulla ja perunamuussiannoksesta, jota tarjosin hänelle meidän alkuaikoina.  Kuulemma kolme päivää vanha perunamuussi ei kelpaa enää kuin taululiimaksi tai muuraukseen. Hän myös hämmästyi dramaattisen suuresti, kun kerran onnistuin leipomaan hyvänmakuisen omenapiirakan.

Mie yritän vastata hänen tulitukseensa välillä onnistuen ja välillä kompuroiden. Aseeni eivät ehkä ole kauhean järeitä, mutta sain suurta nautintoa korjatessani tovin katseltuani, ettei maybe kirjoiteta meaby. Tai jos Roni on hiljainen chatissa, ja syy onkin Kaunarit - ei ole mitään hätää. Joku oli taas erehtynyt luulemaan kuvassa Ronia Antti Tuiskuksi. Jaa, katsojan silmissä ja jne. Uskon yleisöä.

Viimeisimpänä naureskelun kohteena meillä on ollut meidän häät. Koska eihän sitä tiedä, tuleeko tässä hautajaiset ennen sitä. Sillä asialla on välillä hauska shokeerata ihmisiä.  It's funny 'cause it's true.

Tietenkään huumori ja varsinkin se vittuilu ei ole meidän ainoa tapa olla. Kun me ollaan yhdessä, me otetaan toisemme syliin, silutellaan, suukotellaan ja rakastetaan. Me tuetaan toisiamme, kehutaan toisemme maasta taivaisiin, tsempataan ja ollaan toistemme kallio. Me ei ikinä satutettaisi toisiamme sanoin tai teoin. Huumori on vain yksi osa meidän suhdetta, joka on yksi meidän parisuhteen tärkeistä ominaisuuksista.




1 kommentti

  1. Ihana teksti ❤ just se huumori on kannatteleva voima kaikissa elämän hetkissä. Ja kun huumorit synkkaa yhteen, niin se on sielunkumppanuuden merkki. Voimia teille taisteluun. ❤

    VastaaPoista

Kommenttiboksi on tarkoitettu sinua varten!